Tuntuu vähän tyhmältä kirjoittaa tätä artikkelia kun juuri uutisissakin mainittiin osakemarkkinoiden rajuista heilahteluista maailmanlaajuisesti. Keskuspankkien rahapumppauksetkin markkinoille vaikuttaa lähinnä tekohengitykseltä. Useat osakeindeksit, kuten esimerkiksi Helsingin pörssi, on noussut viimeisen neljän vuoden aikana reippaasti yli sata prosenttia ja monet perusteollisuudenkin osakkeet useita satoja prosentteja optioista ja muista johdannaisista puhumattakaan. Tällä hetkellä tilanne osakemarkkinoilla on mielenkiintoinen: maailmantaloudessa menee hyvin, suomalaisillakin isoilla firmoilla on tilauskirjat täynnä tilauksia ja kaikki näyttää niin auvoiselta lukuunottamatta USA:n asuntoluotto-ongelmaa. Monien yritysten arvostustaan ei ole tämän hetkisillä mittareilla laskettuna mitenkään hirveän korkea, analyytikot antavat ostosuosituksia nousutrendiin perustuen ja kehuvat monia osakkeita jopa halvoiksi.

Niin tai näin, ennustajana on vaikea toimia, mutta osakemarkkinoiden rajut heilahtelut volaliteetin kasvaessa kielivät nousutrendin päättymisestä. Trendillä tarkoitan pitkäkestoista, useita vuosiakin kestävää suuntausta. Näin jälkeenpäin tarkasteltuna on tietysti helppo todeta osakkeiden noususuuntauksen alkaneen vuoden 2003 alkupuoliskolla, jolloin 200 päivän liukuva keskiarvokin antoi tähän selvän signaalin. En olisi uskonut että nousu kestää näin reippaana ainakin tähän päivään saakka (kesä 2007).

Osakemarkkinoiden nousutrendin jatkuminen tästä eteenpäin vaatisi jopa entistä parempia tulosjulkistuksia, vähäisetkin huonot uutiset laskevat osakkeiden arvostusta rajusti. Huomioon ottaen Nokian loistavan tuloskunnon ja talouden mittareiden vielä osoittaessa reippaasti koilliseen, mitään rajua useiden kymmenien prosenttien laskua osakeindekseissä tuskin tullaan näkemään. Sen sijaan tulevina vuosina voi olla vaikea hieroa osakemarkkinoilta hilloa. Parempi olisi ehkä kotiuttaa voitot nyt ja unohtaa pörssi ja osakkeet ainakin pariksi kolmeksi vuodeksi.