Sopivan tai järkevän asuntolainan suuruudesta voi olla montaa mieltä, sillä siihen vaikuttavat monet tekijät kuten esimerkiksi asuntolainan ottajan/ottajien tulotaso ja muut menot. Joku saattaa pistää tuhansia euroja matkusteluun joka vuosi, eikä tästä halua luopua jatkossakaan, toiselle taas riittää että pääsee kerran parissa vuodessa Kanariansaarille. Suuri autolaina tai kalliit harrastuksetkin vievät osan tuloista. Muuttujia on siis monia, ja on melko mahdotonta määritellä yleispätevää sääntöä mikä on se suurin asuntolainan summa, johon on järkevää sitoutua. Yleisenä nyrkkisääntönä pidetään että asuntolaina on sopiva, kun asuntolainan hoitokuluihin menee kolmasosa nettotuloista. Tämäkin on hyvin häilyvä määritelmä, sillä suurituloisella osuus voi olla paljon suurempikin ja päinvastoin.

Jos kuvitellaan keskituloisen 1800 euroa/kk nettona ansaitsevan ottavan 25 vuoden lainan ja jättävän rahaa vielä muihin kuluihin esimerkiksi tonnin verran kuukaudessa, voidaan lainalaskurin avulla laskea että 6% korolla maksimi asuntolainan suuruudeksi tulee noin 125000 euroa. 3600 euroa nettona ansaitsevalla pariskunnalla maksimi lainaksi tulee 250000 euroa. Mutta kuten edellä mainitsin, nämäkin ovat yksilöllisiä tapauksia.

Järkevä tapa vertailla eri asumismuotojen kustannuksia on vertailla samalla alueella sijaitsevan asunnon vuokran (tai vaikka asumisoikeusasunnon vastikkeen) suuruuden suhdetta vastaavanlaisesta omistusasunnosta taloyhtiölle maksettavan vastikkeen plus pankille maksettavan koron summaa: vuokra-asunnon vuokra/kk: omistusasunnon vastike/kk + asuntolainan korko/kk. Nämä kulut ovat asumiskuluja, jotka maksetaan muille tahoille ja ovat usein lähes muuttumaton menoerä joka kuukausi. Tämäkään kaava ei ole mikään pettämätön määritelmä (esim. asuntolainan pituus muuttaa korkoa/kk ja korkokin muuttuu), mutta kuitenkin suuntaa-antava.

Jos otetaan esimerkkinä noin 80 m2 suuruinen kerrostalohuoneisto Vantaalta, vuokra tällaisesta melko uudesta asunnosta on tällä alueella on 850-950 euroa/kk (tammikuu 2008). Samanlaisen asunnon hinta samalla alueella on siinä 200-240 tuhatta euroa. Nyt otetaan lainalaskuri esiin. Syöttämällä laskuriin laina-ajaksi 20 vuotta (tyypillinen asuntolaina-aika), koroksi 6% ja lainasummaksi 220 tuhatta euroa, saadaan kuukausittaiseksi lainan hoitoeräksi 1576 euroa, josta koron osuus on 660 euroa. Asunnon vastike voi olla siinä 200 euroa, joten yhteenlaskettuna 660+200=860 euroa. Tämä on lähes sama summa jonka vastaavanlaisesta asunnosta joutuisi maksamaan vuokraa, joten näin kalliin asunnon ostamista näin suurella lainamäärällä tältä alueelta kannattaa harkita tarkkaan vaikka asunto (tai asunto-osake) olisikin 20 vuoden jälkeen maksettu.

Samalla laskukaavalla laskettaessa kuitenkin vanhemman asunnon ostaminen (joka on huomattavasti edellistä esimerkkiä halvempi), on yleensä järkevää. Vantaalla vanhastakin noin 50 m2 suuruisesta vuokra-asunnosta joutuu maksamaan vuokraa 500-600 euroa/kk. Tällainen asunto kuitenkin maksaa vähän “huonommilla” Vantaan alueilla ehkä tätä nykyä 90 tuhatta euroa. 20 vuoden ja 6% koron mukaan laskettu lainan hoitoerä on 645 euroa, josta koron osuus 270 euroa. Vastike + koron osuus voi olla tässä tapauksessa siinä 420 euroa tai alle, joka on jonkin verran vähemmän kuin vastaavasta asunnosta joutuisi maksamaan vuokraa. Ero ei kuitenkaan ole hirveän suuri.

Näiden laskelmien perusteella voi todeta, että asuntojen hinnat ovat ainakin pääkaupunkiseudulla nousseet niin korkealle, ettei oman asunnon ostaminen aina ole järkevää. Vielä viisi vuotta sitten edellä mainittu 90-100 keuron kämppä irtosi ainakin 25% halvemmalla.